Taas on levyvalinnan aika ja äärimmäisen hankalan mietinnän ja kolikonheiton jälkeen päädyin valitsemaan neljä vuotta sitten erinomaista Lapkoa erinomaisesti lämmitelleen sekä mieleenpainuvalla ja energisellä esiintymisellään vakuuttaneen LostAlonen uutuusalbumin, joka kantaa emotionaaliselta rockmusiikilta kalskahtavaa nimeä "I'm a UFO in This City". (Vaikka edellisestä lauseesta voi tahtoessaan saada sen kuvan, ettei Lapko enää olisi erinomainen, se ei kuitenkaan pidä millään muotoa paikkaansa. On se.)
Kyseessä olevaa albumia saikin odottaa pitkään ja hartaasti, sillä perin juurin mainio ja todella paljon kuuntelua kestävä edeltäjänsä "Say No to the World" julkaistiin jo vuonna 2007. LostAlone ei pettänyt uudella levyllä laisinkaan, vaikka onkin laajentanut ensimmäisellä albumillaan hienolta kuulostavaa yksinkertaista demomaista sointiaan mahtipontisemmaksi kuitenkin välttyen kuulostamalta läpeensä tuotetulta. Levyä kuunnellessa tuleekin mieleen paikoitellen suuressa arvossa pitämäni Queen sekä Muse. Albumi on täynnä mukaansa tempaavia riffejä ja kauniisti soljuvia stemmalaululla ryyditettyjä melodioita, jotka jäävät soimaan päähän kuin eräänkin turkulaisen varhaisteinin laulama rullalautailuharrastuksen monimuotoisuudesta sinänsä ansiokkaasti kertova kappale.
Osa ylläolevan tekstin sisältämistä linkeistä vievät levyllä oleviin kappaleisiin, ja tällä kertaa on tyytyminen laadultaan heikohkoihin liveversioihin, koska muita ei levyn uutuudesta johtuen ole vielä kukaan ylösladannut maailmanlaajuisen internet tietoverkon syövereihin singlelohkaisuja lukuunottamatta. Spotifysta levyä ei myöskään löydy, joten ottakaa hiiri kauniiseen käteen ja ostakaa se valitsemastanne osoitteesta. Tämän levyn kohdalla se kannattaa tehdä.
-Oku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti