Tanskalainen Mew kantautui korviin ensimmäisen
kerran MTV kautta (aikana jolloin kanavalta vielä saattoi tulla
musiikkivideoita) ja ohjelma taisi olla Nordic Top 10. Tuolloin kappale
156 ja siitä tehty piirretty musiikkivideo kolahti välittömästi
korvaluuhun ja jäi sinne soimaan pitkäksi aikaa. En edelleenkään tiedä
mitä tämä kappaleen numerosarja 156 edustaa, joten jos jollain jon
jonkinlainen salaliittoteoria asiasta, toivoisin hänen jakavan sen
kanssani. Hieman tämän jälkeen, vuonna jota en tällä hetkellä muista
(ehkä 2000?) näin yhtyeen Ruisrockissa hieman visuaalisesti
vaatimattomammalla keikalla kun nykyään on totuttu näkemään. Tuolloin
akustinen versio She Came Home For Christmas -kappaleesta teki
lähtemättömän vaikutuksen ja yhtye on ollut siitä lähtien yksi
suosikeistani. Laulaja Jonas Bjerren ääni on myös ainoa laatuaan.
Provinssirockin 2001 kovin keikan titteli menee itselläni niin ikään
Mew :n suuntaan ja viime vuosina nähdyt keikat ovat vieneet yhtyeen
äärimmilleen niin musiikillisesti kuin visuaalisestikin. Knoppitietona
kaikille Niksipirkan lukijoille siellä kotisohvalla: Jonas Bjerre on
suunnitellut bändin koko visuaalisen puolen. Suosittelen tutustumaan
myös bändin muihin levyihin.
Mew - Frengers on Spotify
-Joni
O´rava avautuu:
No niin, joudun
taas jatkamaan Jonin kirjoituksia, koska jo toistamiseen Herr Rahkol
valitsee levyn, joka on jättänyt jälkensä mieleeni kuin Godzilla
painaumansa Tokion katuun ja taas kerran kyseessä on Tanskalainen
orkesteri(kyllä ne siellä osaa)! Tällä kertaa tosin nielen karvaita
kyyneliä, koska tämä kyseinen levy on minulle ehkä yksi tärkeimmistä ja
jo pidemmän ajan kävin mieleni kanssa eroottisesti latautunutta painia,
valitako kyseinen lätty viikon levyksi "No ehkä ensi kerralla..". Näin
siinä sitten käy kun aikailee, että täytyy tulla avautumaan tänne
jälkikäteen.
Itse tutustuin kyseiseen orkesteriin erään
TURKULAISEN baarin parkkipaikalla, autossa, ystäväni kanssa. Ja teille
kaikille, jotka kehittelette jo mielisänne kiihkeitä ja mystisiä
seksifantasioita utuisen baarin takapihalla: katsokaa pornoa, näin ei
nimittäin ollut. Ystäväni on, sanotaanko, ERITTÄIN harras Mew:n ystävä
ja orkesteriin jouduinkin tutustumaan näin ollen jopa lähes
pakkosyötöllä. Illan päätteeksi ystäväni päätti vielä ilahduttaa minua
antamalla minulle tämän kyseisen modernin taiteen mestariteoksen,
Frengers-albumin(Kiitos T!). Siitä se sitten alkoi: rakkaus yhtyeeseen, joka on
aivan sanoin kuvaamattoman upea(Tai miten rumpalimme Jorge[Horhe] sen
sanoisi "Aeva upee").
En pidä analyyseistä, koska en ole niissä hyvä, niin en nytkään yritä päteä, vaan tiivistän albumin kauneuden ja nerokkuuden yhteen sanaan: loistava(ja koska olen vittumainen, teen sen täysin ilman perusteluja).
Mutta onhan ne kaksi sanaa pakko sanoa tähän päätteeksi: Comforting Sounds.
Ei muuta, tämän halusin teille jakaa. Kuunnelkaa musiikkia ja äänestäkää Haavistoa.
-O´rava
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti